Ympäristön tila

Ympäristön tila

Lammen vesistö:

Ollilanlammen veden pH arvo oli 5-6 välillä, eli lievästi hapanta. Putkessa ravistettaessa vesi vaahtosi hyvin lievästi, mikä kertoo lammen lievästä rehevöitymisestä.
Veden lämpötilojen sekä pH-arvon
mittausta
Veden näkösyvyys rannantuntumassa näytti olevan 30 cm. Vesi haisi pahalle ja siinä oli pinnalla hiukan roskia sekä runsaasti höyheniä. Väriltään vesi oli samean ruskeaa, mikä johtunee savipohjasta ja vieressä olevasta suoalueesta. Veden lämpötila oli kaikilla mittaus kerroilla 13 tai 14 Celsius astetta ja siinä oli huomattavasti vähemmän muutosta kuin ilman lämpötilojen vaihtelussa. Tämä johtuu veden huomattavasti ilmaa korkeammasta ominaislämpökapasiteetista.


Ilma ja maa

Ilman laatu alueella ei ole riittävän korkea jotta naavoja kasvaisi. Tämä johtunee kaupungin ja suurten teiden välittömästä läheisyydestä.
Kuvassa ilman keski- sekä maan alimmatlämpötilat.
Maaperä (polulta) oli vesiliuoksessa lievästi emäksistä. Se koostui pääasiassa poluilla sorasta ja metsässä podsolimaanoksesta sekä moreenista. Suolla maaperässä oli myös tuvetta.

Ilmassa lensi alueen yli myös lentokoneita, joka aiheuttaa melusaastetta sekä ilmaan päästöjä.

Ihmisen vaikutus

Alueella on paljon koiran ulkoiluttajia
Vaikka alueella on paljon lähes luonnontilassa olevaa maastoa, näkyy siellä silti vahvana ihmisen vaikutus. Alueelle on rakennettu esimerkiksi siltoja, pitkoispuita, katulamppuja sekä pulkuja ja puurataa.

Polut metsään ovat tehneet siellä liikkuvat ihmiset. Riistapoluiksi niiden luokittelu kaupunkialueella olisi epätodennäköistä, myöskään kun havaintoja suurista riistaeläimistä (peura ja hirvi) ei meillä alueelta ole. Pienriistaa alueella on ainakin sinisorsia, mutta kaupungin ulkoilualueena alueella ei saa metsästää.

Ihmisen vaikutus näkyy valitettavasti myös alueelta löytyvissä roskissa. Nämä roskat näyttävät luonnossa rumalta ja tuovat sinne luontoon kuulumattomia haitallisia kemikaaleja.

Mustikan poimintaa
Tutkimusalueemme lähellä on myös peltoja, joista on saattanut kulkeutua lannoitteita sekä muita kemikaaleja kuten torjunta-aineita.

Havaitsimme alueella marjastajia sekä sienestäjiä.

Metsäluonnon arviointimittari

Elävän puuston rakenne:
-Puusto eri-ikäistä 1p 
-Sekä ohuita että järeitä runkoja 1p 
-Metsässä avoimia ja tiheitä kohtia 1p
-Vähintään 3 puulajia 1p
-Suurioksaisia puita 1p 
-Monirunkoisia tai -haaraisia puita 1p 
-Suuria puita (läpimitta >50 cm) 1p 
-Haapoja, raitoja tai koivuja 1p 

Kuolleen ja lahoavan puuston rakenne:
-Kuollutta pystypuustoa 1p 
-Pökkelöitä 1p 
-Tuulenkaadon pystyy nostamia juurakoita 1p  
-Sammaloituneita massa makaavia puita 1p 
-Maassa makaavia puita auringonpaahteisella paikalla 1p 
-Veteen tai kosteikkoon kaatuneita puita 1p 
-Maahan pudonneita suuria oksia 1p

Metsän arvokaat elinympäristöt:
-Puro (pysyvästi vettä) 3
-Noro (voi kuivua kesällä) 2
-Valuvesi- tai  tihkupintoja (esim. kalliot) 1
-Kangasmaan ja suon reunaa 2p 
-Kalliometsää, lohkareikkoa tai jyrkännettä 2
-Suuria korkeuseroja 1p 
-Erityisen aurinkoinen, paisteinen kohde 1p
-Avosuo 1p

Metsän eliölajisto:
-Suuria muurahaiskekoja 1p 
-Sammalpeitteisiä kiviä tai kallioita 1p 
-Kääpiä kuolleissa puissa 1p 
-Saniaisia 1p 
-Pensaita 1p 
-Marjovia puita tai pensaita 1p 
-Puissa lintujen tai oravien risupesiä 1p 
-Puissa tikkojen kaivelujälkiä1p 
-Eläinten jätöksiä 1p

Alueemme sai metsäluonnon arviointimittarissa yhteensä pisteitä 37, mikä kerrtoo sen olevan todellinen aarre luonnolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti