Lajien välisiä suhteita

                                                       

Rusakko talmantien varrella.

Laidunnus eli kasvinsyönti. Siitä on toiselle lajille hyötyä ja toiselle haittaa. Kuvassa rusakko syö ruohoa. Tästä on hyötyä rusakolle, mutta haittaa ruoholle.

Rusakko on myös peto-saalissuhteessa ketun kanssa (jonka Juuso on alueella nähnyt). Tämä suhde on taas haitaksi rusakolle, mutta hyödyksi ketulle.

 Tikan voi nähdä melkein latvassa nakuttamassa puuta.

Pöytävierassuhde puun ja tikan vlillä. Puu on jo valmiiksi huonossa kunnossa, joten siitä ei ole haittaa puulle vaan pelkkää hyötyä tikalle joka voi rakentaa pesänsä sen runkoon tai etsiä sieltä ruokaa.

Alueeltamme löytyi paljon kääpiä.

Loisinta  koivun ja käävän välillä. Kääpä elää koivun kustannuksella mutta jossain vaiheessa suhde saattaa muuttua hajottamiseksi. Välillä käävät aloittavat työnsä puiden loisina mutta päättävät sen hajottajina.

Sieniä puun vieressä

Mutualismi puun ja sienen välillä. Mutualismissa molemmat osapuolet elävät symbioosissa eli hyötyvät toisistaan. 

Juuso keräämässä mustikoita.

Pöytävierassuhde eli kommensalismi ihmisen ja mustikan välillä. Ihminen kerää mustikoita tuottamatta mustikanvarvulle kuitenkaan mitään haittaa.

Kuusia vieritysten.

Lajien sisäistä kilpailua kuusien välillä. Vain vahvimmat ja sopeutuvaisimmat yksilöt pysyvät hengissä. Ne kilpailevat keskenään ravinnosta ja valosta.     

Ympäristön tila

Ympäristön tila

Lammen vesistö:

Ollilanlammen veden pH arvo oli 5-6 välillä, eli lievästi hapanta. Putkessa ravistettaessa vesi vaahtosi hyvin lievästi, mikä kertoo lammen lievästä rehevöitymisestä.

Veden lämpötilojen sekä pH-arvon
mittausta

Veden näkösyvyys rannantuntumassa näytti olevan 30 cm. Vesi haisi pahalle ja siinä oli pinnalla hiukan roskia sekä runsaasti höyheniä. Väriltään vesi oli samean ruskeaa, mikä johtunee savipohjasta ja vieressä olevasta suoalueesta. Veden lämpötila oli kaikilla mittaus kerroilla 13 tai 14 Celsius astetta ja siinä oli huomattavasti vähemmän muutosta kuin ilman lämpötilojen vaihtelussa. Tämä johtuu veden huomattavasti ilmaa korkeammasta ominaislämpökapasiteetista.

Ilma ja maa

Ilman laatu alueella ei ole riittävän korkea jotta naavoja kasvaisi. Tämä johtunee kaupungin ja suurten teiden välittömästä läheisyydestä.

Kuvassa ilman keski- sekä maan alimmatlämpötilat.

Maaperä (polulta) oli vesiliuoksessa lievästi emäksistä. Se koostui pääasiassa poluilla sorasta ja metsässä podsolimaanoksesta sekä moreenista. Suolla maaperässä oli myös tuvetta.

Ilmassa lensi alueen yli myös lentokoneita, joka aiheuttaa melusaastetta sekä ilmaan päästöjä.

Ihmisen vaikutus

Alueella on paljon koiran ulkoiluttajia

Vaikka alueella on paljon lähes luonnontilassa olevaa maastoa, näkyy siellä silti vahvana ihmisen vaikutus. Alueelle on rakennettu esimerkiksi siltoja, pitkoispuita, katulamppuja sekä pulkuja ja puurataa.

Polut metsään ovat tehneet siellä liikkuvat ihmiset. Riistapoluiksi niiden luokittelu kaupunkialueella olisi epätodennäköistä, myöskään kun havaintoja suurista riistaeläimistä (peura ja hirvi) ei meillä alueelta ole. Pienriistaa alueella on ainakin sinisorsia, mutta kaupungin ulkoilualueena alueella ei saa metsästää.

Ihmisen vaikutus näkyy valitettavasti myös alueelta löytyvissä roskissa. Nämä roskat näyttävät luonnossa rumalta ja tuovat sinne luontoon kuulumattomia haitallisia kemikaaleja.

Mustikan poimintaa

Tutkimusalueemme lähellä on myös peltoja, joista on saattanut kulkeutua lannoitteita sekä muita kemikaaleja kuten torjunta-aineita.

Havaitsimme alueella marjastajia sekä sienestäjiä.

Metsäluonnon arviointimittari

Elävän puuston rakenne:

-Puusto eri-ikäistä 1p 

-Sekä ohuita että järeitä runkoja 1p 

-Metsässä avoimia ja tiheitä kohtia 1p

-Vähintään 3 puulajia 1p

-Suurioksaisia puita 1p 

-Monirunkoisia tai -haaraisia puita 1p 

-Suuria puita (läpimitta >50 cm) 1p 

-Haapoja, raitoja tai koivuja 1p 

Kuolleen ja lahoavan puuston rakenne:

-Kuollutta pystypuustoa 1p 

-Pökkelöitä 1p 

-Tuulenkaadon pystyy nostamia juurakoita 1p  

-Sammaloituneita massa makaavia puita 1p 

-Maassa makaavia puita auringonpaahteisella paikalla 1p 

-Veteen tai kosteikkoon kaatuneita puita 1p 

-Maahan pudonneita suuria oksia 1p

Metsän arvokaat elinympäristöt:

-Puro (pysyvästi vettä) 3p 

-Noro (voi kuivua kesällä) 2p 

-Valuvesi- tai  tihkupintoja (esim. kalliot) 1p 

-Kangasmaan ja suon reunaa 2p 

-Kalliometsää, lohkareikkoa tai jyrkännettä 2p 

-Suuria korkeuseroja 1p 

-Erityisen aurinkoinen, paisteinen kohde 1p

-Avosuo 1p

Metsän eliölajisto:

-Suuria muurahaiskekoja 1p 

-Sammalpeitteisiä kiviä tai kallioita 1p 

-Kääpiä kuolleissa puissa 1p 

-Saniaisia 1p 

-Pensaita 1p 

-Marjovia puita tai pensaita 1p 

-Puissa lintujen tai oravien risupesiä 1p 

-Puissa tikkojen kaivelujälkiä1p 

-Eläinten jätöksiä 1p

Alueemme sai metsäluonnon arviointimittarissa yhteensä pisteitä 37, mikä kerrtoo sen olevan todellinen aarre luonnolle.

Valmistautuminen talveen

Kasvien talveen valmistautuminen:

Valmistautuminen talveen alkaa kasveilla jo loppukesällä. Kasvu päättyy, talvehtimissilmut valmistuvat, tietyt osat kasvista kuolevat, ja solutasolla tapahtuu monenlaisia muutoksia. Tätä kutsutaan talveentumiseksi.

Muutokset elinympäristössä vaikuttavat talveentumiseen ja niitä ovat esim. yön piteneminen ja lämpötilan laskeminen.

Syksyn ruska on hyvä merkki päivän lyhenemisestä ja yön pitenemisestä. Ruskan aikana lehtien vihreä väriaine (klorofylli) pilkotaan ja sen tärkeät ainesosat kuljetetaan talteen oksien kärkiin ja silmuihin ensi kevättä varten. Tämän seurauksena paljastuvat lehtien moniloistoiset värit.

Lehtipuut alkavat varisuttamaan lehtiään ja fotosynteesi loppuu pakkasöiden myötä. osat kasveista kuten sammalet, jäkälät ja havupuut kuitenkin säilyttävät lehtivihreänsä ja ovat siksi ikivihreitä.

Juuret eivät yleensä karaistu yhtä syvään talvilepoon kuten maanpäälliset osat, mutta juuret ovatkin suojassa lumikerroksen alla varpujen tavoin. Lumi toimii myös kasveille hyvänä lämmöneristäjänä. 

Eläinten talveen valmistautuminen:

Monet linnuista muuttavat pois talveksi, mutta tulevat taas takaisin kesällä. Ne eläimet jotka eivät muuta tekevät itselleen talvipesän, oravalla on useasti monta pesää, osa talvella ja osa kesällä tehtyjä. Jotkut lajeista nukkuvat talvi unta tai ovat horroksessa. Nekin lajit tarvitsevat itselleen talvipesän.Suomessa talvehtivat lajit alkavat kerätä jo hyvissä ajoin ruokaa varastoon ja kasvattavat rasvakerrostaan. Erityisen paljon rasvavarastoja tarvitsevat ne lajit jotka viettävät talven unessa tai ovat horroksessa. Osa Suomen sinisorsista muuttaa talveksi mutta talvehtivat yksilöt kestävät pakkasta yllättävän hyvin tiiviin höhenpeitteensä ja ilmaa pidättävän untuvakerroksensa avulla. Sinisorsat pystyvät tarpeentullen myös paastoamaan pitkän aikaan.

Monet eläimet vaihtavat talveksi talviturkin mikä antaa hyvän suojan kylmyyttä vastaan sekä näkösuojan saalistajilta.

Kasvien ja eläinten hrääminen kevääseen:

Lumipeitteen poistuminen keväällä on lumen alla talvehtineille kasveille ja eläimille valtava elinympäristön muutos. Valon määrä on talvella erittäin vähäistä ja keväällä jopa illat ovat valoisia. Valon lisääntyessä yhteyttäminen käynnistyy. Lumen alla lämpötilakin on pysynyt tasaisena ja kun lumi sulaa alkavat lämpötilat vaihdella iltapäivän korkeista lämpötiloista yöpakkasiin. 

Alueen biotooppeja

Kuvassa jaoteltu alueita. 

Biodiversiteetin kartoitus

Alueellamme sijaitsee seuraavanlaisia biotooppeja:

-vesiekosysteemi (lampi)

-Suo

-Kangasmetsää
-kallio/kallion "jyrkänne"

Vesiekosysteemi (Ollilanlampi)

Alueemme vesiekosysteemi oli Ollilanlampi. Lampi on pinta-alaltaan vajaan hehtaarin kokoinen. Lammessa näkösyvyys on rannassa noin 30 cm.

Lammen alueella elää runsaasti sinisorsia. Sinisorsien eläminen alueella kertoo, että alue ei ole vähäravinteinen eikä karu.

Suo

Alueella sijaitsee lammen rannalla nevasuo.   

Suon poikki kulkee pitkospuita, jotka lisäävät alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ne kuitenkin vähentävät alueen luonnonmukaisuutta. Suollakasvaa paljon rahkasammlia, mikä on tyypillistä märille nevasoille.

Kangasmetsä

Alueella siaitsee myös kangasmetsää. Metsä on tyypiltään vaihtelevasti kuivahkon ja tuoreen kangasmetsän väliltä, sillä päävarpulaji vaihtelee mustikasta puolukkaan ja yleisin puulaji on mänty, vaikkakin kuusia ja koivuja löytyy runsaasti.

Kallio / Kallion reuna

Alueella on kallioita,jotka lisäävät alueen monimuotoisuutta.

Alueen sijainti

Aleemme sijaitsee Keravalla Ollilanlammen ympäristössä.

Maastokartta  Ollilanlammen ympäristöstä. 

1 cm  kartlla vastaa noin 100 m luonnossa

 

Satelliittikuva Ollilanlammen alueesta.

1cm kartalla vastaa noin 75 m luonnossa

Alueen jako osa-alueisiin:

1. Punainen väri: Suo

2. Vaaleanpunainen: Lampi

3. Tummanliila: Metsä

4. Vaaleanliila: Kallio + Metsää